Jeez, siitä näyttääkin olevan hetkinen kun viimeksi olen tänne kirjoitellut. Ja paljon on tapahtunut...

Erosin siitä pitkäaikaisesta poikaystävästäni, koska en millään kestänyt enää hänen kanssaan. Ja tiedättekö mitä? Kaikki ahdistus, masennus ja rauhattomuus katosi heti, kun olin jättänyt hänet ja muuttanut omaan kämppään. Miulla on uusi mies nyt ollut tässä syksystä lähtien, hänen kanssaan menee ihan hyvin. Ainut asia mikä nykyisin vaivaa on valtava väsymys, enkä edes ymmärrä, mistä se tulee. En omasta mielestäni ole enää masentunut, mutta aamuisin sängystä ylös pääseminen on erittäin vaikeaa. Poissaoloja on alkanut tulemaan ihan reippaasti ja valmistuminenkin sitten siirtyi... Mikä ihme minua vaivaa?? Kesällä epäiltiin hyvin vahvasti bipolaarihäiriötä, mutta en nyt sit tiedä. En ymmärrä yhtään. Mieleni on omien tuntemuksieni mukaan ollut todella hyvä, olen iloinen ja seurallinen, jaksan tehdä kotitöitä ja tämmöistä. Mutta kouluun en jaksa nousta, vaikka kuinka yrittäisin nukkua hyvin. Tosin, en ole nukkunut pitkään aikaan ilman lääkkeitä. Joka yö on otettava jokin pilleri, että saa nukahdettua. Vaikka olisin kuinka väsynyt niin en saa unta, rauhattomuus iskee juuri öisin pahimmillaan. Muuten sitä ei juurikaan enää ole. Haluaisin kovasti käydä tuon koulun loppuun, mutta en tiedä pystynkö. :( Ja ihmiset siellä ajattelevat, että minä vain lintsaan kun minua ei kiinnosta. Ei se ole niin! En vain ymmärrä mikä minua vaivaa. :( Aamuisin ahdistaa ja itkettää, kun en pääse ylös. Herään kyllä, mutta en saa aikaiseksi sitä, että nousen ja lähden sinne kouluun. Hitto, että tulee kauhea itseinho tämmöisestä. :(

En ole koskaan vielä valmistunut mihinkään ammattiin, paljon olen kouluja aloitellut mutten mitään ole kyennyt käymään loppuun. Tässä koulussa ensimmäisenä vuotena minulla oli tasan yhden päivän poissaolo, toisena vuonna ehkä enintään viikon, mutta nyt viimeisenä on ollut ihan liikaa. Miksen osaa/pysty/jaksa käymään tätäkään loppuun, mikä v*ttu minulla on? :(